sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Tädit tykkää toskakakusta (ja sherrystä)




Perustimme parin kaverin kanssa tätikerhon. Tätikerho viettää sivistyneitä ja hienostuneita iltoja nautiskellen teetä ja sherryä. Hienostuneeseen illanviettoon kuuluvat toki myös tyylikäät tarjoilut, kuten kurkkuvoileivät ja kasvissgagenit. Ja pitäähän jotain makeaakin olla, jotain mikä sopii sherryn kaveriksi. Omenainen toskakakku toimi erinomaisesti. Enää tämän tädin täytyy vain opetella hiukan maltia, jotta kakun päällisen sokeri sulaisi kunnolla ja päällinen olisi kunnon toska, eikä mureneva sokeri-manteliseos. Mutta ei sen suurempaa hätää, sillä murenevakin päällinen maistuu hyvältä.

Omenatoskakakku

Kakkupohja
150 g voita
2 ½ dl sokeria
2 munaa
 4 ¾ dl vehnäjauhoja
 2 tl leivinjauhetta
2 omenaa ohuina viipaleina
(½ dl vettä)

Toskakuorrutus
50 g voita
1 ¼ dl sokeria
1 rkl vehnäjauhoja
2 ½ dl mantelilastuja

Tee ensin kakkutaikina: vaahdota voi ja sokeri, lisää munat, jauhot ja leivinjauhe. Jos pohja tuntuu liian kuivalta (muruiselta), lisää vettä. Levitä taikina 22-2-senttiseen, voideltuun irtopohjaiseen kakkuvuokaan. Asettele omenaviipaleet tasaisesti taikinan päälle. Paista 50-60 minuuttia 175-asteisessa uunissa.
Valmista toska: sulata voi keskilämmöllä kattilassa. Lisää sokeri ja vehnäjauhot ja anna sokerin sulaa. Älä sekoita liikaa, tai sokeri jää kiteiseksi! Kun sokeri on sulanut, lisää manteli ja ota kattila pois levyltä. Ota kakku uunista ja levitä toska sen päälle. Paista kakkua vielä 15-20 minuuttia niin, että toska ruskistuu, mutta ei pala.
Anna kakun jäähtyä kymmenisen minuuttia ja irrota sitten varovasti vuoan reunat.
(Resepti Jill Parkerin ja Joyce Parkerin Amerikan herkut –kirjasta, hiukan sovellettuna)


Ei kommentteja: