Huone näköalalla on käsite. Ainakin omat matkani ovat kuitenkin yleensä sellaisia, että olen tottunut ymmärtämään sanaparin pelkästään ironisesti.
New Yorkissa näkymä huoneemme ikkunasta oli tällainen:
Ja se oli ihan ok. Hotelli sijaitsi ihan Empire State
Buildingin vieressä (tuo ikkunasta näkyvä talorumilus itseasiassa taitaa olla se) ja oli muutenkin mukava, joten vähät näköaloista. Ne ovat
luksusta, mutta eihän siellä huoneessa juurikaan tule hengailtua, joten näköala
on se, josta on helppo tinkiä.
Joskus näköalalla on kuitenkin väliä. Keväisellä Italian
reissulla valitsimme hotellimme sillä perusteella, että huoneessa luvattiin
olevan järvinäkymät. Menimme Gardalle katselemaan kauniita maisemia ja ottamaan
rennosti, joten tuntui että näköala – ja parveke – olivat tärkeitä.
Vähän jännitti, että millainen se luvattu näköala on.
Päästessämme perille avasimmekin heti parvekkeen säleverhot. Emmekä pettyneet.
Eipä meidän hotellissamme tainnutkaan olla yhtään
huonetta ilman näköalaa, sillä hotelli oli rakennettu rinteeseen niin, että
rakennuksessa oli oikeastaan vain yksi ulkoseinä, se järven puoleinen.
Uima-allaskin oli terassilla, ja oli kieltämättä aika mukava katsella
lumihuippuisia vuoria siinä auringossa makoillessa.
Joten: jos menet Limone sur Gardaan, voin suositella Hotelli
Castellsia. Ei se äärimmäisen hienostunut ole, eikä aamiainenkaan ole
erityinen, mutta näköala, se on kyllä aika voittamaton.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti