Kielikurssilla Espanjassa

En ollut teininä kielikurssilla, mutta totesin, että koskaan ei ole liian myöhäistä ja päätin viettää Barcelonan matkastani viikon kielikurssilla opiskellen espanjaa. Kurssi toi yksinäisen reissaajan päiviin sisältöä ja kaivattua seuraa ja lisäksi se auttoi palauttamaan mieleen harmillisesti unohtunutta kielitaitoa.

Jo yksin Barcelonassa on lukuisia kielikursseja tarjoavia kielikouluja, ja myös muutamat suomalaiset firmat järjestävät kielikursseja teinien lisäksi aikuisille. Minä valitsin kurssin Olé Languages -kielikoulusta. En voi sanoa tehneeni äärimmäisen tarkkaa selvitystyötä eri kielikouluista, enkä yhden kerran kokemuksella voi myöskään verrata koulua muihin vastaaviin. Olé toimi kuitenkin ihan asiallisesti ja opettajat olivat mielestäni hyviä.

Pieni selvitystyö kannattaa, sillä kielikursseissa on isoja eroja. Osa tarjoaa vain pitkähköjä, esimerkiksi vähintään kolmen viikon kursseja, jotka saattavat tavalliselle kesälomailijalle olla hiukan liian pitkiä. Myös hinnoissa on isoja eroja: löytämäni hinnat viikon kursseille vaihtelivat alle satasesta 400 euroon – toki ne kertovat ainakin osittain myös eroista opetuksen määrässä. Osa kouluista tarjoaa majoitusta, mutta koulujen tarjoamat majoituksetkin vaihtelevat perheissä asumisesta normaalia edullisempiin hotellihuoneisiin. Yleensä majoitus ei kuitenkaan millään tapaa sisälly kurssin hintaan, joten ainakin pitempään Barcelonassa viipyvän kannattaa harkita esimerkiksi asunnon vuokraamista omin nokkineen, se on nimittäin usein selkeästi edullisempaa.

Kannattaa siis käyttää hiukan aikaa tutkien, millaisia eri kielikoulujen kurssit ovat, jotta päätyisi itselleen mahdollisimman sopivalle kurssille. Ainakin kannattaa miettiä, kuinka koulumaista haluaa opiskelun olevan, montako tuntia päivässä jaksaa opiskella, haluaako oppia ensisijaisesti puhumista vai kielioppia ja kuinka tärkeää on muihin kurssilaisiin tutustuminen. Opiskella voi nimittäin vaikka kahdeksan tuntia päivässä, ja yksityisopetuskin on mahdollista – ja sitä on tarjolla aika edullisestikin. Olén opetustapa auttoi mielestäni eniten puhumiseen, kieliopin suhteen kurssilla edettiin mielestäni aika hitaasti (mutta tässä kohtaa on huomautettava, että olen aiemmin opiskellut espanjaa yliopiston intensiivikurssilla, ja siihen verrattuna aika moni kurssi taitaa olla hitaasti etenevä).

Jos haluaa esimerkiksi kerrata oppimaansa jotenkin järjestelmällisesti, Olé ei välttämättä ole paras kielikoulu. Heidän kurssinsa nimittäin toimivat niin, että koulu järjestää 5-12 viikon pituisia kursseja ja opiskelija hyppää mukaan kurssille saapuessaan. Esimerkiksi minulle sattui viisiviikkoisen kurssin viimeinen viikko, jolloin opiskeltiin oikeastaan enää yksi kieliopillinen asia. Koska kyseessä oli viimeinen viikko, kertasin kaiken muiden aiempina neljänä viikkona opiskeleman viimeisen päivän tenttiä varten, mutta muuten tällainen systeemi ei kyllä olisi ollut minulle mitenkään ideaali.

Yhdessä viikossa ei tietenkään vielä opi valtavasti, mutta vanhojen taitojen mieleen palauttamisessa yhdenkin viikon kurssi kyllä auttaa. Tärkein hyöty lyhyellä kurssilla on tietenkin se, että tulee käyttäneeksi vierasta kieltä, eihän tavallisella turistimatkalla välttämättä muuten puhu paikallisten kanssa juuri lainkaan. Minä koin saaneeni jo viikossa valtavasti itseluottamusta espanjan käyttämiseen ja kielioppikin palasi mieleen jonkun verran. Siinä auttaa toki se, että kun kurssi loppuu, voi opittuja taitoja kokeilla vaikka ruokakaupassa iltapalaa hakiessa.

Millaista loman käyttäminen kielikurssilla sitten oli? No, tietenkään sitä ei voi suositella ihmiselle, joka ei yleisesti ottaen nauti kielten opiskelusta. Minulle se on hupia, joten käytin ihan mielelläni osan lomastani muistellen espanjan verbien taivutusta. Ja lomaahan se viikko joka tapauksessa oli. Aamupäivät haahuilin pitkin kaupunkia, lueskelin kielioppia rannalla ja kiertelin museoita, kurssikavereiden kanssa käytiin syömässä ja vähän juhlittiinkin, ja kaikki arjen ongelmat olivat kaukana. Ei siinä paljon opiskelustressiä huomannut.