Nick Hornby on yksinkertaisesti mahtava. Kun haluaa jotain
viihdyttävää, hauskaa ja silti tunteisiin vetoavaa luettavaa, Hornbyyn voi aina
luottaa. Olen lukenut kaikki hänen romaaninsa ja pitänyt niistä kaikista. Uusin
romaani, Juliet riisuttuna, on ehkäpä hänen parhaansa. Se ei ole ihan vähän sanottu.
Julietin idea on Hornbymäinen: on toisiinsa kyllästynyt
englantilaispariskunta, Duncan ja Annie, joiden elämään päästään mukaan heidän
USA:n matkallaan. Duncan on – tietenkin – intohimoinen fani, joka on
houkutellut avopuolisonsa eräänlaiselle pyhiinvaellusmatkalle parikymmentä
vuotta aiemmin katoamistempun tehneen muusikon, Tucker Crowen, elämän
merkkipaikoille. Kun Duncan ja Annie palaavat kotiin Duncan saa paketin, joka
sisältää yllätyksen: uuden version Tucker Crowen kuuluisimmasta levystä, Julietista.
Levy sisältää demoversiot albumin kappaleista ja sen nimi on Juliet riisuttuna.
Tästä alkaa hornbymäisen huima tarina Duncanista, Anniesta
ja Tucker Crowesta, jonka suhde omaan musiikkinsa on kaukana Duncanin
palvonnasta – tämän enempää tarinasta ei kannata paljastaa, sillä sehän veisi
osan lukuilosta.
Kuivaa huumoria, uskomattomia juonenkäänteitä ,noloutta, ja
vakavan ja hullunkurisen sekoittamista, siinä Hornbyn huumorin ainekset, jotka
jälleen kerran saivat minun hykertelemään lukiessani. Mahtavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti