tiistai 23. elokuuta 2011

Cunningham-ihanuus

Miettiessäni sopivia kirjoja luettavaksi muistin parin vuoden takaisen hyvän kokemuksen, Michael Cunninghamin Tunnit-romaanin. Niinpä tartuin ensimmäiseen kirjastosta löytyneeseen Cunninghamiin, romaaniin Samaa sukua.

Kaunista, se on paras sana kuvaamaan molempia kirjoja, Cunninghamin tyyliä. Kirjoissa on joku taianomainen tunnelma, jota on vaikea kuvailla, mutta josta pidän aivan suunnattomasti. Juuri tuo tunnelma on se, joka pitää hallussaan ja pakottaa lukemaan.

Tunnit-kirjaa voin suositella varauksetta. Virginia Woolfin Rouva Dallowayhyn perustuva kirja sai minut innostumaan Woolfista ja oli muutenkin hieno lukukokemus. Tunnit kuvaa yhtä päivää kolmen eri ajassa elävän naisen elämissä – yksi naisista on Woolf. Naisten kokemuksissa on yhtäläisyyksiä ja kaikissa myös liitekohtia Woolfiin ja Rouva Dalloway –romaaniin. 

Tunnit oli minulle niitä kirjoja, jotka jäävät mieleen pitkäksi aikaa ja pysyvät mielessä, palaavat ajatuksiin yhä uudestaan. Kaikki hahmot olivat koskettavia ja heidän kohtaloihinsa oli pakko samaistua. Ahdistus, toiveikkuus, epätoivo ja toivo jäivät kummittelemaan mieleen, mutta hyvällä tavalla.

En ole vielä lukenut Samaa sukua –romaania loppuun, mutta luulen, että sen kanssa käy samoin kuin Tunnit-romaanin. Samaa sukua ei ole aivan yhtä maaginen - luulenpa että tuo maagisuus on Woolfin ja siihen luodun yhteyden ansiota. Tämäkin kirja kuitenkin vie mukanaan. Tykkään, suosittelen.

Ei kommentteja: