Aina silloin tällöin sitä törmää listoihin kirjoista, joita ”jokaisen tulisi lukea”. Tyypillisesti listalla on sata kirjaa ja niistä saa rastia lukemansa ja verrata itseään keskiarvoon. Aika usein tulos on kohtalaisen huono, ja siinä sitten saa masentua, kun ei edelleenkään ole sivistynyt vaikka niin kovasti kuvitteli olevansa.
Menin taas pari viikkoa rastittamaan tällaista listaa. Siinä rasteja laitellessani, muistiani kaivellessani (on muuten aika vaikeaa muistaa, mitä kirjoja oikeasti on lukenut kokonaan, mistä vain osia ja mistä kyllä tietää paljon, muttei ole itse lukenut) ja surkeaa tulostani pohtiessani taas mietin, mitä näistä listoista oikeastaan pitäisi ajatella.
1. Lista on aina puolueellinen ja kulttuurinen. Jenkkien ja brittien listoilla ovat aivan eri kirjat, suomalaisilla listoilla puolet kirjoista voi olla suomalaisia. Ne heijastavat esimerkiksi koulujen lukuvaatimuksia ja jokainen listan laatija varmaankin laittaa mukaan sen oman suosikkinsa. Ulkomaalaisilta listoilta löytyy kirjoja, joita ei juurikaan Suomessa tunneta.
2. Lista on aina aika sattumanvarainen. Tietyt kirjat löytyvät lähes kaikilta listoilta, mutta vaihtelu niiden välillä on aika suurta. Jokaiselta listalta löytyy joku wtf-kappale, eli kirja jonka merkittävyys jokaiselle ihmiselle on vähintäänkin kyseenalainen, yleensä on vaikea ollenkaan ymmärtää, miksi se on listalla.
3. Listat yksinkertaistavat kirjallisen sivistyksen ajatusta. Kaanon, eli jonkinlainen tunnetuimpien ja arvostetuimpien kirjojen joukko on toki kirjallisuustieteessä ihan tärkeä käsite, ja kyllähän jonkinlainen kaanonin tuntemus on tärkeää. Sadan kirjan luettelu ilman minkäänlaisia selittelyjä tai joustoja on kuitenkin aika rajoittunut ajatus jostain laajemmasta kirjallisuudentuntemuksesta.
4. Millä perusteella on listalla on joltain kirjailijalta tietty teos? Ok, joissain tapauksissa tämä on toki selvää, mutta aika usein ei. Onko sillä nyt ihan kamalasti merkitystä kirjallisen sivistyksen kannalta, minkä teoksen vaikkapa John Irvingiltä on lukenut (aika samanlaisiahan ne ovat, se on myönnettävä Irving-faninkin)? Ja onko nyt todella fiksua, jos luetellaan sata tärkeintä kirjaa, laittaa listalle useampia kirjoja samalta kirjailijalta?
5. Onko ylipäätään järkevää laittaa sadan teoksen listalle monta hyvin samankaltaista teosta? Itse kyllä saan aina kivasti ”pisteitä”, jos listalta löytyy viisi tyttökirjaa, mutta onhan se aika paljon.
6. Kannattaako tällaisia listoja ylipäätään tehdä ja miksi minä niistä vaahtoan, kun tiedän varsin hyvin, että viihteeksihän ne on vain tarkoitettu?
Kenties vaivaan päätäni kirjalistoilla, koska ne ovat, tai ainakin voisivat olla ihan hyvää hupia. Lisäksi on ihan kiinnostavaa nähdä, mitä eri ihmiset määrittelevät sadaksi tärkeimmäksi kirjaksi. Käytän kirjalistoja myös etsiessäni luettavaa, sillä niiden avulla on helppo muistaa kaikki ne kirjat, joita on joskus ajatellut lukevansa, mutta joita ei sitten koskaan muista kirjastoon ehtiessään.
Mutta millainen sitten olisi hyvä kirjalista? Ainakin sen pitäisi olla monipuolinen – jos minun pitää jotenkin määritellä ”hyvää kirjallisuudentuntemusta”, yksi tärkeimmistä kriteereistä olisi laaja-alaisuus, se, että tietää edes jotain eri aikojen ja genrejen tyyleistä. Hyvä lista sisältäisi myös vaihtoehtoja: jos itseään haluaa sivistää, on tosiaan ihan sama, lukeeko Irvingiltä Kaikki isäni hotellit vai Garpin maailman, molemmista kyllä käsittää, millainen hänen tyylinsä on. Listan tulisi myös sisältää jotakin kaikista maanosista. Usein ainakin aasialainen kirjallisuus unohtuu listojen tekijöiltä täysin, mikä on minusta aika tyhmää. Jotain antiikinaikaistakin pitäisi listalle mahtua ja tietysti listalla pitäisi olla mukana romaanien lisäksi muutama näytelmä ja runoteos, toki niistäkin olisi hyvä tarjota vaihtoehtoja.
Jään odottamaan tällaista listaa. Odotellessani jatkan lukemista ja kaikenlaisten surkeidenkin listojen tarkastelua – ja niistä valittamista – ja tiedostan, etten koskaan ehdi lukea kaikkia teoksia, jotka jonkun mielestä kuuluvat niihin sataan kaikkein tärkeimpään kirjaan.
Ja niin, tuolta aiemmalta listalta unohtui vielä yksi:
7. Hei te tyypit jotka noita listoja täytätte: olkaas nyt rehellisiä! Jos olet nähnyt elokuvan, sitä ei lasketa. Jos olet lukenut lyhennelmän, sitä ei lasketa. Jos olet lukenut pätkiä kirjasta, sitä ei lasketa. Jos tiedät, mitä kirjassa tapahtuu ja miksi sitä pidetään tärkeänä kirjana, sitä ei lasketa. En koskaan pääse ainakaan selvästi yli tulosten keskiarvon, enkä suostu uskomaan, että kaikki muut ovat lukeneet paljon minua enemmän. Ihan oikeasti, rehellisyyttä! Nyt alan lukemaan Rouva Bovaryä, saanpa jatkossa taas yhden pisteen enemmän näistä testeistä, hah.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti